Yhteistyötoimikunta
Pöytäkirja 18.10.2023/Pykälä 15

Yhteistyötoimikunta 18.10.2023 § 15  

209/00.04.01/2023 

Valmistelija Hallintojohtaja

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistolta kunnille 1.1.2025. Siirtoon liittyvä laki työvoimapalvelujen järjestämisestä (380/2023) hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja presidentti vahvisti lain 23.3.2023. Kunnille tämä tarkoittaa uusia lakisääteisiä tehtäviä, kun palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Lisäksi siirtyvät siirtyvien palveluiden hankinta- ja maksatustehtävät. Samalla nykymuotoiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan ja toimistojen henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen liikkeen luovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä.

TE24-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

TE-palvelut siirretään valtiolta kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Yksittäinen kunta voi järjestää TE-palvelut itsenäisesti, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Vastuukuntamallissa palveluiden järjestämisestä sovitaan työllisyysalueen kuntien kesken ja yksi kunta (vastuu kunta) toimii työvoimaviranomaisena.

Kunnan tai kuntien, jotka muodostavat yhdessä työllisyysalueen, on toimitettava valtuustotasoinen päätös työvoimapalveluiden järjestämisvastuusta ja suunnitelmasta työvoimapalvelujen järjestämiseksi työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.10.2023 mennessä. Lisäksi toimitetaan allekirjoitettu sopimus yhteisestä toimielimestä/yhteistoiminnasta ja järjestämissuunnitelma sekä poikkeamislupahakemus, jos perustettavan työllisyysalueen työvoimanpohja jää alle 20 000 henkilön. Työllisyysalueet voivat täsmentää ja kehittää järjestämissuunnitelmaansa lokakuun 2023 jälkeenkin alueen tarpeiden mukaan.

Kuntien varsinainen yhteinen valmistelutyö on käynnistynyt keväällä 2023. Kemijärven kaupunginhallitus, Inarin, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnanhallitukset ovat tehneet periaatepäätökset yhteisen työllisyysalueen perustamisesta kesäkuussa 2023. Yhteistoimintasopimuksella sopijaosapuolina olevat edellä mainitut kunnat muodostavat yhteisen työllisyysalueen, jota nimitetään Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueeksi. Valmistelutyötä on tehty vastuukuntamallin pohjalta siten, että Sodankylän kunta toimii työllisyysalueen vastuukuntana.

Työllisyysalueen yhdelläkään kunnalla ei ole työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetyn lain (380/2023) nojalla mahdollisuutta järjestää työvoima- ja elinkeinopalveluja itsenäisesti. Työllisyysalueen kuntien työvoiman (18 -74 vuotiaista) määrä on yhteensä 13 982 henkilöä vuoden 2021 tilastojen perusteella. Tästä syystä Pohjois- ja Itä-Lapin kunnat hakevat työvoimapalveluista annetun voimaanpanolain (383/2023) 4 §:n mukaista poikkeamisratkaisua omasta työllisyysalueesta.

Kuntien yhteisenä toimielimenä työllisyyspalvelujen järjestämiseksi toimi Sodankylän kunnanhallituksen alainen Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysaluejaosto, joka toimii työvoimaviranomaisena. Työllisyysaluejaoston tehtävät kuvataan yhteistyösopimuksessa.

Muodostettavan Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueen budjetin lähtökohtana on kuntien työvoimapalveluihin saama valtionosuuslisäys. Työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin perustuen työllisyysalueen alustava budjettiarvio on 4,4 miljoonaa euroa. TE-palveluiden siirrossa tavoitellaan kustannusneutraaliutta.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijakunnat turvaavat työllisyyspalveluiden lakisääteisten tehtävien riittävän rahoituksen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti. Rahoituksen mitoituksessa ja talousarvioin laadinnassa otetaan huomioon myös vastuu- ja muiden kuntien taloudellinen tilanne sekä työllisyysalueen yhteinen tavoitteen asettelu. Vastuukunta vastaa työvoimapalveluiden siirron valmistelusta, josta tehdään erillinen talousarvio.

Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueen toimipisteiden sijoittamisessa sekä henkilöstömitoituksessa huomioidaan työllisyysalueen pitkät välimatkat ja etäisyyden kuntakeskusten välillä. Lähipalveluista muodostuu kuntakohtaiset palvelupisteet, joissa työskentelee työllisyysalueen henkilöstöä sekä kuntien työllisyys- ja elinkeinohenkilöstöä.

Työllisyysalueen koko henkilöstö toimii lähipalveluiden ohella koko alueen asiakkaiden tarpeisiin tarjoten etäpalveluja. Saamenkielisten erityisasema otetaan huomioon palveluiden saavutettavuusnäkökulmasta. Tämänhetkisen arvion mukaan muodostettavalla Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueelle on arvioitu siirtyvän henkilöstöä uudistuksen myötä noin 27 henkilötyövuotta. Yhteistoiminta-alueelle siirtyy henkilöstöä TE-toimistoista, ELY-keskuksesta, KEHA-keskuksesta ja kunnista (ei Inarista).

Perustettava Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueen järjestämissuunnitelma on vaiheittain täsmentyvä asiakirja, jossa kuvataan palvelutuotannon järjestämistapaa työllisyysalueella. Palvelutuotanto tapahtuu sekä omana työnä että ostettavina palveluina. Palvelut on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin asiakkaiden palvelutarve edellyttää.

Tarkempi palvelusuunnittelu sekä henkilöstö- ja taloussuunnittelu käynnistyvät syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana, kun tiedot valtiolta siirtyvästä henkilöstöstä, sopimuksista ja valtionosuuslaskelmista tarkentuvat.

Työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan kunnassa, kuntayhtymässä, hyvinvointialueella ja hyvinvointiyhtymässä sovelletaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella

(2 §, 449/2007), joka velvoittaa työnantajaa käsittelemään työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa ainakin lain 4 §:ssä mainitut asiat, jotka koskevat

1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä;

2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia

henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen

luovutusta;

3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; sekä

4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista,

lomauttamista tai irtisanomista.

TE-uudistuksessa on kyse yhteistoimintalain mukaisesta merkittävästä muutoksesta kunnan palvelurakenteeseen ja kuntien väliseen yhteistyöhön, joten asia käsitellään yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunta tekee päätöksen työllisyysalueen muodostamisesta.

Valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että sopijaosapuolten kunnanhallitukset ja valtuustot käsittelevät ja päättävät lokakuun aikana muun muassa Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueen perustamisesta, yhteistoimintasopimuksen hyväksymisestä ja työllisyysalueen järjestämissuunnitelmasta sekä poikkeusluvan hakemisesta. Inarin kunnanhallitus on käsitellyt oheiset Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueen yhteistoimintasopimusluonnoksen sekä järjestämissuunnitelman 2.10.2023 ja 16.10.2023 ja esittää niitä valtuustolle hyväksyttäväksi 23.10.2023.

Esittelijä vs. hallintojohtaja Anne-Marie Kalla

Päätösehdotus Yhteistyötoimikunta päättää
1. merkitä tiedoksi valmistellut Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseksi sekä työllisyyspalveluiden järjestämissuunnitelman
2. todeta, että työnantaja on antanut henkilöstön edustajille tässä vaiheessa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot ja on käsitellyt yhteistoiminnassa tämän hetkisen valmistelutilanteen.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös Yhteistyötoimikunta päätti yksimielisesti hyväksyä hallintojohtajan päätösehdotuksen.

Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.